happy halloween

Kun muut international opiskelijat pukeutuu jo canada goose takkeihin ja kerrospukeutuu, mä edelleen vetelen birkseissä ja kepeissä neuletakeissa. Jotain hyvää siitä että on kasvanut Suomessa...
Tää postaus tulee ilman kuvia ja ilman minkäänlaista suunnittelua, koska odotan mun kaveria että mennään lukemaan. Syksy on tosiaan vihdoin saapunut tännekkin, meijän quad eli sisäpiha on täynnä puista tippuneita lehtiä ja ne jotka vielä puissa roikkuu on täynnä mitä parhaimpia värejä. Viikonlopuks tänne on luvattu lunta mutta mä pidättelen vielä toivoja ylhäällä.
Join kahvia eilen. Paha, paha, paha virhe. Ne jotka mut tuntee, tietää, etten juonut kahvia vuoteen. Syystä että mun kroppa ei enää vaan kestänyt sitä. Tän kuun alussa päätin kuitenkin kokeilla kahvia, koska mulla on mun opiskelijakortilla rahaa jota voin käyttää kahviloissa ym, joten oli pakko päästä kokeilemaan sitä. Sillä kertaa iski vaan pieni päänsärky. Eilinen kahvi oli kuitenkin selkeesti liikaa, ja kärsin siitä edelleen, noin 29 tuntia myöhemmin. Siihen loppukin sitten mun kahvinjuonti, ikuisesti.
Eilisistä treeneistä ei siis tullut mitään. Olin niin lähellä oksentaa monen monta kertaa, ei ollut hauskaa. Tänään oli siis pakko skippaa kokonaan ja huomenna uusi yritys.
Viime viikonloppuna me vietettiin jo ekoja halloween bileitä jossa oli open bar... Siitä ei ehkä sen enempää. Oli hauskaa, joku vahingossa veti palohälytyksen päälle joten oltiin noin puolisentuntia lukittuna siellä haha. Oli kans kiva nähä jengii muutenki ku vaan treenikamat päällä ekaa kertaa. Sen lisäks eilen osa jo vietti halloweenia, tänään meidän koulu on järkännyt bileet jollain klubilla (jonne en ole menossa, koska koe ens viikolla sekä paperi palautettavana..) ja huomenna ja lauantainakin on jotain menoa tiedossa.
Nyt mun pitää kuitenkin palata takas opiskelun pariin. Plaah. Tää päivittely on vähän hidasta ja tuntuu että kaikki jutut liittyy kouluun (koska tunnetusti u of t oppilailla ei ole muuta elämää..) mutta ei voi mitään :) Yritän kuitenkin pitää tätä pystyssä että esim mamman ei tarvitse liikoja kysellä. Pusuja Suomeen, Jenkkeihin, Dubaihin, Hollantiin, Ruotsiin, Tansaniaan ja missä ikinä lie muualla mun kaverit ja perhe seikkailee!

thanksgiving

Pahoittelen pitkittynyttä blogihiljaisuutta. Siihen on monta syytä joista suurin on kuitenkin jäätävä koulutyön määrä. Mun eka “virallinen” yliopisto koe on ohi ja sen lisäks mul on ollut noin sata paperia tehtävänä joka viikko ja pienempiä kokeita. Tää koetilanne oli jotenki kyllä aika huvittava. Meillähän on tosiaan kampuksella erikseen rakennus kokeiden ottoon ja sen nimi on exam centre. Kirjaimellisesti sitä siis käytetään vaan kokeiden ottoon… Tähän rakennukseen ei kuitenkaa edes mahtunut kaikki kokeen ottajat koska meitä on se 1500, joten jengii oli vähän ripoteltu ympäri kampusta.

 Nyt on thanksgiving viikonloppu, joten kampus on tosi hiljanen. Meijän talossa, tai edes viereisissä taloissa on yleensä menoo ja meininkii viikonloppuna, mutta nyt tääl on ollut kyllä aika kuoleman hiljaista – lukuunottamatta mua ja mun kavereita jotka on tänne jääny haha. Tosiaan täällä on oikeestaan vaan kansainväliset opiskelijat jäljellä + pari muuta jotka asuu esim B.C.:ssä.

 Reissulta kun kierrettiin teattereita, käytiin myös soitinmuseossa jossa oli mitä ihmeellisimpii juttui, kaikkii soittimii sai kokeilla tai jopa ostaa jos halus!

Aina tuntuu et on hirveesti kirjotettavaa kun miettii mitä kirjottais, mut sit tää jotenki tyssähtää kun alottaa. Mutta tosiaan, pari tyyppiä mun kerroksesta on ollut tosi tosi kipeenä tässä viimeiset pari viikkoa. Joka stressaa mua koska odotan vaan kauhulla sitä millon ite tuun kipeeks..Mut toivotaan että ei osu omalle kohdalle! Ehkä huonoin puoli tosiaan kun asuu tiiviisti niin monen ihmisen kanssa ja jakaa kaiken. Ja tosiaan kun näkee samat naamat joka ikinen päivä, ja monta kertaa yleensä näkee kaikkia, kun ei nää jotakuta yhteen päivään tuntuu et siitä olis ikuisuus. Tällä viikolla oli esim eka kerta kun en nähny Toria kokonaiseen päivään (ja se meni kotiin viikonlopuks eli nyt en oo nähny sitä moneen päivään) mut tuntuu et en olis nähnyt sitä johonki kuukauteen haha.

 Koulun uudesta salista. Tuolla on siis ihan kaikki, uudet altaat, koriskenttä, sali, ja salilta on suora näkymä koulun fudis kentälle, ja koko seinä on vaan lasia!

Nuit Blanche, yksi installaatiost mikä nähtiin

Oon käynyt koulun kurssin mukana kattomassa ekan musikaalin. Yhtenä päivänä kierrettiin ympäri kaupungin eri teattereita. Täällä oli kans näitten versio taiteiden yöstä, nuit blanche ja sielläkin tuli käytyä koska mun piti kirjottaa aiheesta essee. Treenit sujuu kivasti, meijän jengi alkaa tuntuu jo omalta perheeltä. Meil on ekat bileet kahen viikon päästä joissa on halloween teema, niitä odotellessa… Siitä seuraavana päivänä meil onki ekat kuntotestit, loistava ajoitus! Ekat treenit altaalla, jossa opitaan oikea tekniikka, on marraskuun tokalla viikolla. Tästä oon ehkä eniten innoissaa kosk tää on eka kerta et päästään kosketuksiin veden kaa ja saa vähä kokemust siitä et mikä tää laji nyt oikeesti onkaan. On muuten ollu ihana huomata, et kunto on taas vähän kohonnu tosta kahden kuukauden tauosta. Sen takii odotanki innolla miten toi marraskuu-helmikuu väli kohottaa kuntoa lisää!

Ainiin, semmonen kriisihän mulla täällä kävi kuin että hävitin lompakkoni. Olin aika paniikissa jonkin aikaa, suljin mun suomi luottokortin ja electronin ja kävin kanadan pankissa hakemassa uuden kortin. Sit tsiigaan sähköpostista että jaahas, mun lompakko odottaa arkkitehtuuri talossa noutoani. Juuh elikkäs. Se oli aika stressirikas maanantai.

- proofreadasin tän tekstin niinku aina teen. Mun suomi tuntuu tosi tyssähtäneeltä ja huonolta, tätä on varmaan ihan hirvee lukea, pahoittelen!! Puhun suomea max kerran viikossa joten ei tuu hirveesti ylläpidettyä muuten kuin ku tekstaa kotiinpäin, ja mä en oo tunnetusti hyvä kielten kanssa to begin with.